Taide on ensimmäinen asia, josta säästetään, kun talous on tiukalla. Taiteella ja väreillä on kuitenkin tutkitusti vaikutusta ihmisten hyvinvointiin, toipumiseen ja työympäristössä viihtymiseen. 

Kun suomalainen astuu taidenäyttelyyn, hän sanoo ensimmäisenä, ettei tiedä taiteesta mitään. Tuon lauseen taiteilija Johanna Oras on kuullut satoja kertoja.
– Meille suomalaisille on iskostettu päähän, ettemme ymmärrä taidetta. Olemme epävarmoja ja varovaisia taidehankintojen suhteen. Ja jos joku ostaa teoksen, josta itse tykkää, tuttavan väheksyvä kommentti saattaa muuttaa omankin mielen. Muiden näkemykset vaikuttavat meihin paljon.

Oras toivoo, että rohkaistuisimme näkemään taiteen makuasioina – oikeaa tai väärää mielipidettä ei ole ja jokainen saa tykätä sellaisesta teoksesta kuin haluaa.
– Onneksi tämä on muuttumassa, sillä nuorempi polvi ei pelkää tuoda esiin omia mielipiteitään. Minun mielestäni ihmiselle tekee hyvää, että hankkii ympärilleen sellaista taidetta, mistä itse saa energiaa ja hyvää mieltä.

Jos haluaa tilata esimerkiksi apteekkiinsa taidetta, kannattaa lähteä liikkeelle oman kaupungin taiteilijoista.
– Se olisi mielestäni luonteva tapa lähteä liikkeelle. Jos omalta paikkakunnalta ei löydy sopivaa, kannattaa kartoittaa nykytaiteilijoita ja miettiä, haluaako esimerkiksi tukea nuorta nousevaa taiteilijaa vai valita jo nimeä saaneen taiteilijan teos.

Ateljeista tai näyttelyistä löytyy harvoin juuri sopivaa teosta omaan tarpeeseen, joten taiteilijoilta kannattaa rohkeasti tiedustella tilaustyön mahdollisuutta.
– Apteekkiin mennään hakemaan lääkkeitä ja siihen saattaa liittyä paljon kielteisiä tunteita ja ajatuksia. Siksi apteekkiin kannattaa valita valoisia, energisiä ja positiivisia teoksia, Oras vinkkaa.

Lue koko juttu kevään Neliö-lehdestä.

Kuva: Jouko Järvinen

Apteekkari-lehden julkaisemassa artikkelissa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) kannattaa apteekkitoiminnan sääntelyä. Hänen päätökseensä on vaikuttanut muun muassa naapurimaan esimerkki: Ruotsi veti viime vuonna parasetamolitabletit huoltoasemilta ja kaupoista takaisin apteekkeihin, koska parasetamolimyrkytysten määrä oli lähtenyt kasvuun. Lisäksi Mäntylä hämmästelee ruotsalaisia apteekkeja, joista ei enää saa perusvalikoimaan kuuluvia reseptilääkkeitä heti mukaansa, vaan henkilökunta joutuu tilaamaan reseptilääkkeet muualta, koska oman lääkevaraston pitäminen ei kannata.
– Suomeen ei voida ottaa samaa riskiä. Pidän tärkeänä, että apteekkijärjestelmä säilyy vakaana ja turvallisena. Meidän pitää voida luottaa siihen, että apteekkipalveluja on tarjolla joka puolella Suomea.

Pientä viilausta apteekkijärjestelmään voi tulla, sillä lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ilmoitti helmikuulla käynnistävänsä selvityksen, jossa kartoitetaan apteekkipalvelujen alueellista toimivuutta ja tarkastellaan uusien apteekkien perustamistarpeita. Ministerin Mäntylä sanoo, että apteekkitoimipisteiden mahdollista lisäämistä kannattaa pohtia.
– Mutta täytyy pitää huoli, ettei miltään osin vaaranneta lääkkeiden saannin varmuutta, hän painottaa.

Ministeri pitää apteekkijärjestelmää oleellisena osana suomalaista terveydenhuoltoa.
– Apteekit ovat kiinteä osa terveydenhuoltoa ja merkittävässä osassa, kun puhutaan sairauksien ennaltaehkäisystä ja terveyden edistämisestä. Uskon, että apteekeissa on paljon käyttämätöntäkin potentiaalia, hän sanoo.

Lue koko artikkeli Apteekkari-lehden sivuilta.

Ota yhteyttä >

Miten voimme olla avuksi?

Ota yhteyttä. Me autamme!

Toimisto & asiakaspalvelu:
p. 02 824 1000
asiakaspalvelu@vmp-interior.fi